Muistatko miltä tuntuu juopua kesäyönä hölmöstä rakkaudesta kastella jalat heinikossa tanssittaa tyttöä laiturilla siellä missä kaislat kumartaa Naisella on kaikkea hyvät miehet ja rahaa se toisinaan unohtuu vaikkei se tarkoita pahaa se lenkkeilee sillä on terävä pää ja kun se sydämen särkee se sänkyyn jää Muistatko miltä tuntuu juopua kesäyönä hölmöstä rakkaudesta kastella jalat heinikossa suudella poikaa aidan takana siellä missä nokkoset lakastuu Housun napit avataan, kaadutaan eikä nousta milloinkaan Muistatko miltä tuntu juopua kesäyönä hölmöstä rakkaudesta kastella jalat heinikossa suudella poikaa aidan takana siellä missä nokkoset lakastuu Muistatko miltä tuntuu juopua kesäyönä hölmöstä rakkaudesta muistatko miltä tuntuu kastella jalat heinikossa suudella poikaa aidan takana siellä missä nokkoset lakastuu siellä missä nokkoset lakastuu…
Kuuntelin tätä kappaletta tässä aamusta ja yritin olla hyvän tuulinen mutta päähän koskee vaan niin jumanvitusti. Tai en tiedä koskeeko niinkään päähän vaan silmiin. Kirjoitin eilen illalla todella myöhään näyttösuunnitelmaa ja jatkoin taas heti aamusta, ei tule kesää ei. Työ on ihan puoli vaiheessa ja se pitäisi huomenna viedä näytille, auts.
Menin siinä kivun tuskaisena äsken käymään pitkässä suihkussa, mutta ei se helpottanut. Äsken söin hieman ja kohta menen napsimaan särkylääkkeitä jos ei ala helpottaa. Töihin pitäisi lähteä kahden tunnin päästä ajamaan ja tahdon olla skarppina silloin. Eilinen työpäivä ei mennyt ihan putkeen, eli voisi yrittää tänään tehdä niin paljon oikein kuin mahdollista?
Olen syönyt tänään yhden kupillisen jugorttia ja silti tuntuu siltä että ei kannata syödä tänään enää mitään. Laihtuminen ei tunnu edistyvän yhtään. En ole käynyt kunnolla lenkillä kohta kuukauteen ja syön ihan miten sattuu. Ei näin, pakko olisi oikeasti tehdä jonkinlainen suunnitelma siitä tai alkaa noudattaa jonkinlaista ruokavaliota. Pelkästään ruokailutapojani muuttamalla saisin varmasti muutaman kilon pois. En silti saa sitä aikaiseksi. Sinäänsä annan itselleni siinä niin helposti anteeksi, pistän aina huonot ruokatapani työn piikkiin. Odotan niin paljon sitä että valmistun ja en joudu enää olemaan päivittäin noin paljon ruuan kanssa tekemisissä.
Liikunnan lisääminen ei sinäänsä olisi edes haastavaa jos saisin työpaikan jossa olisi säännöllinen työaika. Uskon saavani kesäksi työn josta todella pitäisin. Tai no jaa, veikkaan että jo ensimmäisen viikon jälkeen toivon että en olisi mennyt sinne töihin sillä tylsistyn siellä. Kävin siis eilen haastattelussa hautuumaiden hoitajaksi kesällä. Silti! Minulla olisi säännöllinne työaika ja olisi aina kotona jo neljän jälkeen. Eli päivää olisi paljon jäljellä. Silloin voisi ehkä miettiä menevänsä vielä lenkille tai jotain. Nyt ei tulisi mieleenkään lähteä lenkille kunhan pääsee yhdeksän, kymmenen tai yhdentoista aikaan töistä... Tai töistä, palkattomasta harjoittulesta... Haluan takaisin palkkatyöhöni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti