Dear food you are ruining my life. Fuck you.

Yök. Kaikki on tänään tosi yök. Eilen sain lievästi sanottuva hermoromahdus/väsymys/rasitus/vitutus-rajani täyteen. Tietokoneeni kosahti ihan kokonaan. Sille kaatui vettä jonka takia se ei käynnisty enää ollenkaan. Ihanaa. Love my life. Joten koska olen minä, niin tartuin likööripulloon. Sen jälkeen valkoviinikanisteriin. Sen jälkeen punaviinikanisteriin. Ja kohtahan sitä oltiinkin jo ihan humalassa.

En tiedä kaduttaako se niin paljon kuin pitäisi. Sillä tänään oli elämäni yksi pahimmista krapuloista. Minulla on todella harvoin krapulaa ja tänään se todellakin oli. Kädet tärisi ja pyörrytti koko päivän. Nukuin töistä pommiin ja olin siellä ihan koomassa. Join vettä aivan tajuttoman paljon mutta se ei helpottanut oloani yhtään. Tänään oli myös lasagne päivä. Yök. Olin oksentaa kun pyörittelin siellä lassua. Yök.

Syöminen on mennyt myös ihan päinpersettä lasagnen takia. Sekään ei ole mikään maailman terveellisin ruoka. Siitä huolimatta oli "pakko" syödä sitä töissä. Aivan vahingossa myös söin viisi kinuskipäärynää. Ne oli kyllä aivan ihanan makuisia. Itse tehtyä kinuskia ja tuoreita päärynöitä. Ehkä ainoa nam tänään !

Sitten pääsin vihdoin kotiin, lopulta alkoi tuntua hieman paremmalta. Helpottaa se että ei tarvitse olla koko ajan ruuan ympärillä tai sellaista. Jostain kumman syystä päätimme maalata siskoni kanssa vanhan pihakeinumme. Kannoimme sitä paikalleen ja puhuimme siitä että miten kamalan ruma se on. Se on ollut joskus sininen mutta maali on suurimmaksi osaksi jo rapistunut pois. Kohta olimmekin jo etsimessä maalia ja pensseleitä. Ne löytyivät joten nykyään omistammekin ruskean pihakeinun. Pakko sanoa että se on paljon paremman näköinen kuin ennen maalausta.

Pakko oli vielä muistuttaa itseäni siitä että kaipaan seurustelua. Kaipaan kaipaan kaipaan...