Olet läski. Olet iso. Olet paksu.
Olen kaikkea muuta kuin sitä miltä tahtoisin näyttää. Olen saanut lähiaikoina saanut kuulla paljon suoraa palautetta kehostani. Pääasiassa siitä mitenkä kehoani on niin paljon! En voi edes ymmärtää miten se saa minut tuntemaan itseni pahaksi omassa kehossani. Olen lähes tulkoon aina ollut tyytyväinen itseeni. Silti viimeisen puolen vuoden aikana olen alkanut haaveilla paremmasta. Vaikka en edes tiedä onko se parempi. Tuntuu että tahtoisin vain että vatsani olisi edes tasainen. Onko sen pakko olla löysä kumpu? Ei edes se että se olisi sellainen kiinteä kumpare, mutta tuollainen löllövä läski kasa! Harkitsin jo muutama päivä sitten että pitäisin vesidieettiä pari viikkoa... Tuntuu että tämän päivän syömisen jälkeen voisin vaikka tehdäkin niin.. Ällöttää.. Olen valtava.
Mikä saa ihmisen sullomaan aina vaan lisää ja lisää ruokaa sisäänsä? Miten ihmeessä olen tänäänkin syönyt näin paljon. Jotenkin olin vielä aamulla varma että tästä tulee hyvä päivä. Sitten menin töihin ja siellähän kaikki karkasi taas käsistä. Kun tulin töihin niin otimme lounaspöydän pois, no lounalla oli ollut leivitettyä porsasta. Tietysti minun oli pakko syödän yksi file kun muutkin söivät.
No sen jälkeen aloin tehdä kasvispastanyyttejä.. No tietysti niitäkin täytyi syödä viisi kappaletta. Sitten tietysti vielä minun piti saada pitää ruokataukoni, eli siis uusi leivitetty porsas ja salaattia... Tietysti päivän aikana taisin myös syödä palan kakkua ja maistaa rahkaa. No koska päivä oli mennyt syömisen kannalta muutenkin jo niin huonosti, niin päätin kotiin päästyäni hotkaista vielä makaroonisalaattia ja pussillisen nuudeleita. Nyt ällöttää ja oksettaa. Yök.
Vihaan vihaan vihaan vihaan omaa syömistapaani ja vähäistä motivaatiotani liikkumisensuhteen. Yritän tehdä niin että käyn koko loppuviikon pyörällä töissä. Taidan myös ladata bussikorttini niin että siinä on 44 matkaa sen sijaan että sillä saisi ajaa niin paljon kuin haluaa, ehkä se motivoi ajamaan pyörällä enemmän jotta matkat eivät kulu.
Huomenna täytyy myös yrittää syödä terveellisemmin. Vaikka sovimmekin kavereiden kanssa että leipoisimme huomenna yhdessä jotain. Pakko osata kieltäytyä... Pakko osata syödä töissä vähän vähemmän. Pakko! Muuten tässä ei laihdu koskaan... Vaikka kaikki sanovat että painoa pitää pudottaa hitaasti ja varmasti, niin silti minusta tuntuu että minuun toimisi parhaiten sellainen nopea pudotus tai jotain sellaista. Ei ainakaan ravintola-alalla toimi sellainen että yrittää olla syömättä epäterveellistä ruokaa. Sitä survotaan joka suunnasta koko ajan. Olen siitä lähtien kun aloitin opinnot, niin jankannut itselleni että aloitan laihduttamisen heti kun valmistun. Nyt tuntuu siltä että haluaisin olla laiha kun valmistun. Pakko saada ainakin 2 kiloa kuukauden sisällä pois. Se tuntuu mahdottomalta vaikka tiedän varsin hyvin että se ei edes ole paljon... Tiedän kuitenkin omat ruokatottumukseni ja heikkouteni ruokaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti