Se tunne kun puhut sinulle tärkeän ihmisen kanssa ja tajuat jokaisella lauseella miten vähän teillä on yhteistä. Ihanaa? Yritin tänään puhua ystäväni kanssa ja tajusin että en voi puhua hänelle enää mistään. Elämämme ovat niin erilaiset että hän ei ymmärrä tai halua ajatella sellaista tilannetta jota käyn läpi. En voi puhua hänelle, kun sanoin hänelle näitä asioita ääneen ja sanoin että en vain voi enää puhua hänellä, hän nauroi ja sanoi "Älä nyt minusta vihollista tee."
Miten voin puhua hänelle kun hänestä on tullut jo pitkän aikaa sitten. Harmillista, mutta kaikkien ihmisten kanssa ei vain voi olla ystäviä aina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti