vitut.

Nukuin tänään pitkään nauttien siitä että koulu alkaisi vasta puoli kahdelta. Näin todella mielenkiintoista unta, olin siinä Harry Potter... Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta vai mitä? No se todellakin oli! Unessa oli paljon juonenkäänteitä, voldemort mm. opiskeli samaan aikaan tylypahkassa ja hänen kanssaan oli kaikenlaisia juttuja ja kinoja. Sitten tähän samaan uneen sekottui myös twilight jonka ansioista jacob asui kielletyssä metsässä ym. kaikkea kivaa. Uni oli ihana piristys tähän synkkään syksyy.

Koulu alkoi ja aloimme tehdä tapamme mukaan päivän töitä. Tänään työnämme oli hoitaa 35 hengen illallistilaus. Kuulostaa helpolta ja sitä se olikin. Vähän liiankin helppoa. Jakson vaihtumisen takia olemme saaneet uuden opettajan joka ei tiedä mistään mitään. Hän oli tehnyt meille valmiin ruokalistan, kirjoittanut reseptit ym. Kivahan se on joskus päästä helpolla, mutta kun ne ruuat olivat hirveitä! Totesimme perustiimimme kanssa kun nostimme pääruokaa esille, että emme ikinä myöntäisi itse suunnitellemme kysyistä ruokalistaa. Muutama opettaja kysyikin että miksi tarjoilette tuollaista ruokaa. Kerroimme että ruokalista on kolleeganne suunnittelema ja emme saaneet vaikuttaa siihen lainkaan. Onneksi ruokien mausta pidettiin, mutta ulkonäkö oli melko karmaiseva. Omasta mielestäni valkoviinikasviksemme eivät maistuneet juuri millekkään ja kastikkeemme oli kuin sosekeittioa.

Kun saavuin koulusta lievästi hermostuneen kämpille, päätin vaihtaa lenkkarit jalkaan ja lähteä lyhyelle juoksu lenkille. Pääsin koululleni asti kun näin muutamia oppilaitamme odottelemassa siinä dösää. Pysähdyin hetkeksi siihen puhumaan heidän kanssaan. Pääasiassa siitä miten hirveä uusi opettajamme on ja siitä kuinka ihana olisi jos saisimme jatkossa itse suunnitella ruokalistat. Sitten jatkoin lenkkini loppuun ja palasin kämpille.

Aloin neuloa villasukkaa, kohta sain vihaisen puhelen. Tai en oikeastaan vihaisen, välinpitämättömän. Tuntui siltä että ei tässsä maailmassa enää uskalla suutakaan aukaista kun mistään ei saisi puhua. Kun kerrot jotain niin juuri se oli kiellettyä kertoa, juuri sille ihmiselle et saa sanoa mitään. Olin hieman loukkaantunut puhelusta, mutta ymmärsin silti soitin syyn. Loukkaisi se hieman minuakin jos muut puhuisivat minun asioistani, mutta uskon että niin he puhuvatkin. Tiedän että siskoni on kertonut monista mokistani yleisesti heidän työpaikallaan, asioista jotka olen pyrkinyt salaaman aivan kaikilta. No kuitenkin, hermostuin siinä sitten ja aloin syödä, söin söin ja söin. Onko mitään hyötyä lenkkeillä hyvää oloa jos sen jälkeen vaan vituttaa ja syö itsellensä pahan olon? Enpä tiedä...

Taidan katsoa seuraavan joulukalenterin jakson ja jatkaa hieman sukkaani. Sitten varmaan pitäisi mennä nukkumaan, huomenna olisi töissä iltavuoro :/