tervetuloa joululahjat!

Sain vihdoinkin eniten odottamani joululahjan <3 ikiomat hai saappaat!

Alunperin oli tietysti tarkoitus että olisin saanut ne jo jouluna, mutta kaupoissa ei ollut lainkaan minun kokoisiani kenkiä. Sitten aloitimme etsinnän ja vasta nytten löysimme oikean kokoiset kengät prismasta! Äitini toivoi kovin paljon että olisi saanut ostaa minulle keltaiset hai saappaat, mutta väri onkin nyt tuollainen kirkkaan punainen. Ei se ruman viinin punainen mitä on ollut myynnissä, eikä roosa, vaan tuollainen kirkas punainen. Ihan näpäkän näköiset ovat ja tulevat huomenna heti käyttöön! Valitettavasti pelkään että pienet varpaat kyllä jäätyy niiden sisälle, mutta onneksi koulumatka ei ole pitkä.

Huomenna kouluun... Yök... En ole ollut neljään päivään koulussa. Ensin oli ihan luonnollisesti viikonloppu, mutta maanantaina minuun iski joka kirous. Varmaan olen taas tietämättäni tehnyt astetta enemmän syntiä. En tiedä, mutta oksentelin ja kävelin pitkin seiniä ihan tillin tallin kunnossa koko maanantain. Äiti suostui hakemaan minut hänen luokseen sairastamaan sillä tuntui epätoivoiselta olla siinä kunnossa yksin kun ei jalat kantaneet ja meinasin pyörtyä koko ajan. Nukuin koko illan ja tiistain yli puoleen välin koko ajan maha kivuista ja vääntelyistä kärsien. Ihanana lisänä oli myös se, että välistä kehonlämpö tila oli 33.4 ja jossain välissä 36.8... Eli lämpötilat heitteli ihan häränpyllyä. Välistä hikoilin kylmää hikeä, välistä tuntui että on ahdistavan kuuma ym. Että sellaiset kaksi päivää tässä on mennyt.

Kuitenkin selvisin tänään kunniakkaasti seurakunnalle jälleen tiimipalaveriin. Yleensä palaverimme ovat mukavia ja rentoja, nauramme samalla kun suunnittelemme jonka pohjalta luomme rennon ja mukavan suunnitelman. Nyt nuorisotyöntekijämme joka palasi lomalta, saarnasi meille koko ajan pyhyydestä ja pyhästä ihmisestä ja luonnosta. Hän yritti jokaista asiaamme ja mielipidettämme muuttamaan pyhään muotoon. Kaikki leikit ja toiminnatkin hän pyrki jotenkin muuttamaan pyhäksi ja pyhien asioiden tutkimiseksi. Onneksi saimme kuitenkin loppuillasta hetken omaa rauhaa jolloin saimme suunniteltua jopa hieman enemmän asioita kuin kaksia tuntia kestäneen pyhä saarnan aikana...

Nyt olen kotona, tärisen kylmästä. Syön leipää ja juon lämmintä teetä. Toivottavasti en tutise kylmästä monta tuntia kuten viime yönä tärisin... Purr...