maanantai 21. kesäkuuta 2010

mökki + sauna + ranta = love

Voi että tätä suomen kesää... Totesin tuon saman aamulla hieman eri äänen sävyyn kuin nyt illalla. Aamulla sää näytti aivan hirveältä. Onneksi se alkoi pikku hiljaa parantua iltaa kohden, ihan niin hyvin että viitsi  ihan shortsit jalassa lähteä jo käymään lenkilläkin. Kävin lenkillä kaverini ja hänen 21 pvä vanhan vauvansa kanssa. Suloinen oli pikkuinen jälleen.

Sitten sen jälkeen lähdimme ihan yllättäen käymään serkkujen luona saunomassa. He omistavat parhaan mökin missä olen käynyt. Olen käynet monien kavereiden ja tuttujen mökillä, muutamalla vuokramökillä myös. En ole sitlti ikinä löytänyt tai kuullut paremmasta paikasta. Kun pääsimme perille olin jälleen jo ihan haltioissani. Sauna oli valmiiksi lämmitetty, salaatit oli tehty, lettu taikina oli valmiina ja grillasimme kanaa enää siihen kaveriksi.

Menin ensimmäisenä saunaan yksin ja nautin siitä että sain maata saunan lauteilla kaikessa rauhassa ja kuunnella luontoa. Puusauna on niin paljon parempi kuin sähkösauna. Puusaunan löylyt ovat jotenkin niin paljon pehmeämmät. En osaa selittää. Sauna on rakennettu niin pitkän aikaa sitten että se on nykyään niin lähellä rantaa että rappuset laskeutuvat suoraan järveen. Nytkin alin rappu oli kokonaan veden peitossa. Siitä on ihana kävellä suoraan järveen saunasta. Mökki on myös sellaisella paikalla että siellä ei ole  yhtään naapureita reunoilla tai vastarannoilla. En muista että olisin ikinä nähnyt siellä ketään ulkopuolista ihmistä. Se tunne kun menet veteen ja sukellat. Sitä ei voi ymmärtää ellei sitä oikeasti tee. Mitehän ulkomaalaiset rentoutuvat jos eivät pääse saunomaan? Heillä on varmaan siihen omat tapansa. Uskon silti että luonto, sauna ja uiminen ovat ehkä parhaita tapoja ehkäistä stressiä ja purkaa paineita. Pelkästään jo tuollainen muutaman tunnin retki mökille saa kehon ja mielen aivan uusille ulottuvuuksille. Aivan kuin kaikki olisi mahdollista eikä mikään tässä maailmassa voisi olla vinossa.

Olo on niin rentoutunut että makaan sohvalla läppäri mahan päälle enkä jaksa murehtia mistään. Ihan sama että eräs ihminen soittelee vaikka en jaksaisi puhua hänellä. Ei haittaa että joku taas ei vastaa viesteihin vaikka haluaisin nähdä häntä. Entä sitten jos voi rentoutua tuolla tavalla yksin? Voiko olla jotain parempaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti